lauantai 20. elokuuta 2016

Olympialaiset lukuvuoden aloitusteemana (4.-5. lk) osa1

Yhdysluokkani lukuvuosi alkoi olympialaiset-teemalla, kyseessä on monialainen oppimiskokonaisuus, jonka "pääaineena" piti alunperin olla matikka ja liikunta, mutta loppujen lopuksi teema laajeni ja lopulta totesin, että paras nyt samaan hässäkkään on yhdistää maantiedon osuudesta Pohjoismaat (4. luokkalaisille) ja Euroopan maat (5. luokkalaisille). Siispä iso teemahan tästä syntyi. Tähän blogipostaukseen olen koonnut teemamme sisällöt ranskalaisilla viivoilla, sekä ensimmäisen viikon touhujamme. Sitä mukaa kun jaksomme etenee postaan tänne miten jakso eteni luokassa.




Uuden opsin laaja-alaisista tavoitteista lähes jokaisesta löytyy asioita, jotka toteutuvat olympialaisjakson aikana. Olympia-teeman keskeisimpinä laaja-alaisina tavoitteina ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä itsestä huolehtiminen ja arjentaidot. Oppimaan oppiminen on keskeistä oppilaan arvioidessa omaa osaamistaan matematiikan kertausjaksolla (mitä osaan? vieläkö pitää harjoitella? osasinko riittävästi?). Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot nousevat esiin jaksolla ryhmäytymisharjoitusten myötä, kun harjoittelemme ryhmässä toimimista ja vuorovaikutusta. Peleissä ja leikeissä valitettavasti on aina välillä voittajia ja omien tunteiden tunnistaminen ja sen kestäminen, ettei itse voi aina voittaa on monelle oppilaalle haaste.

Tutustuimme oppilaiden kanssa yhdessä jakson sisältöihin ja tavoitteisiin. Oppilaiden kokemus oli, että homaa on todella paljon. Toisaalta totesimme, että monia asioita olimme jo ehtineet aloitella. Eikä ryhmäni oppilaiden kanssa ole taidettu aiemmin näin tarkasti yhdessä katsoa mitä kuhunkin jaksoon kuuluu.

Oppiaineet: matematiikka, äidinkieli/Suomi2, liikunta, ympäristöoppi

Oppiaine kohtaiset sisällöt ja tavoitteet:

Matematiikka


- peruslaskutoimitusten ja laskustrategioiden kertaaminen (yhteen- ja vähennyslasku, kerto- ja jakolasku)

- pituuden mittaaminen ja arvioiminen

- pinta-alan käsite ja laskeminen, pinta-alan yksiköt

- ympyrä ja pallo
- sanallisten tehtävien ratkaiseminen
- ongelmanratkaisu ja kombinatoriikka


Oppilaat kirjasivat lukuläksykalenterin palloon sivut, jotka päättivät
lukea kotona läksyksi ja värittivät pallon sivut luettuaan.
Äidinkieli/Suomi2

- käsitekartan laatiminen

- tietotekstin rakenteeseen tutustuminen ja tietotekstin laatiminen

- lastenromaanin lukeminen

- kirja-arvostelun rakenteeseen tutustuminen ja kirja-arvostelun laatiminen
- teemaan liittyvän sanavaraston laajentaminen
- lyhyiden kirjoitelmien laatiminen kirjoituskalenterin avulla
- aakkosjärjestys ja aakkosellisen hakemiston käyttäminen (sanakirja)

Kirjoituskalenterin tehtäviä tehtiin sekä läksynä että tunneilla.



Ympäristöoppi

- maanosat ja niissä sijaitsevat valtiot

- eri maiden lippuihin tutustuminen (pääpaino Pohjoismaiden ja Euroopan valtioiden lipuissa)
- oppilaat täyttävät maakortteja eri Pohjoismaista/Euroopan valtioista ja tutustuvat valtioihin oppikirjan ja muun materiaalin avulla

- vuorovaikutustaitojen harjoittelu, ryhmäytyminen, omien tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja säätely (esim. kilpailutilanteessa)




Liikunta

- yleisurheilulajeihin tutustuminen

- juoksut, hypyt ja heitot



Kirjallisuus

Olympia-jakson aikana jokainen oppilas luku yhden lastenromaanin, joka liittyi urheiluun. Oppilaat valitsivat päivittäin itselleen lukuläksyn (vähintään 3 sivua) ja lukivat siten kirjaa eteenpäin kotona, välillä kirjaa luettiin myös koulussa. Jakson aikana opettaja luki oppilaille ääneen Jorma Kurvisen Osakkeet nousussa Osku-kirjan. Lisäksi päivittäin tutustuttiin yhteen urheiluun liittyvään runoon Itkosen Laulavat lenkkitossut-teoksen avulla.

Oppilaille valitsivat omat kirjansa seuraavien kirjojen joukosta.

- Paten jalkapallokirja (Parvela)

- Suuri urheilukirja (Kunnas)

- Jyrsijöiden haaste (Veirto)

- Miisa voittaa kultaa (Helmi)
- FC Tytsyt (Kanto)
- Laulavat lenkkitossut (Itkonen) RUNO
- Tulikärpäset (Kanto)
- 4 x 100 (Kuronen)
- Osakkeet nousussa Osku (Kurvinen)

Arviointi

- laskustrategioiden automatisoituminen arvioidaan junnauskokeen ja kertotaulukokeiden avulla
- tietoteksti/urheilulajin esittely toteutetaan prosessikirjoittamisen avulla, oppilas saa palautetta useammassa vaiheessa työskentelyään ja lopputulos arvioidaan sanallisesti
- jatkuva palaute ja arviointi työskentelyn ohessa
- itsearvioinnissa oppilas arvioi omaa oppimistaan suhteessa jakson tavoitteisiin 
- oppilas arvioi lisäksi omia vuorovaikutustaitojaan sekä työskentelyään ryhmässä ja itsenäisesti

----------------------

Rytmitin ensimmäisen viikon siten, että joka päivä meillä oli yksi tunti ryhmäytymiseen ja tutustumiseen liittyvää toimintaa. Sen lisäksi yksi tunti matikkaa ja yksi tunti äikkää. Lisäksi ehdimme aloittaa ensimmäistä kuvistyötä, joka tosin valmistuu vasta ensi viikolla. 

Tänä vuonna pääsen toteuttamaan Daily-5-menetelmää, tosin hieman omalla sovelluksella, mutta koen Daily-5:n kaltaisen pistetyöskentelyn omakseni. Ensimmäisellä viikolla harjoittelimme omaan lukemiseen keskittymistä sekä harjoittelimme luovaa kirjoittamista kirjoituskalenterin avulla. Lisäksi oppilaat pelasivat äidinkielen tunneilla Aliasta urheilusanoilla.

Ilmaiseen Seesaw-sovellukseen kannattaa
tutustua! Se on saatavilla Applen tuotteisiin
ja android-laitteisiin. Windowslaitteilla ja
esim. tietokoneella sovellusta voi käyttää
nettiselaimen kautta.

Oppilaiden ääneen lukemista pääsin kuuntelemaan heti ensimmäisellä viikolla seesaw-appsin avulla. Tämä on muuten ihan huippu appsi!! Ja kaiken kukkuraksi ilmainen! Seesaw-appsiin oppilaat voivat lisätä mm. tekstiä, kuvia, videota. Oppilaat lukivat lyhyen tekstin olympiarenkaista ja nauhoittivat sen seesaw-appsin avulla. Minä saatoin kotona kuunnella rauhassa nuo n. 2 minuuttia pitkät lukupätkät. Kirjasin videon kommentteihin oppilaalle palautteen hänen lukemisestaan. Luokassa nostan ensi viikolla keskusteluun ne seikat, jotka useilla oppilailla ovat seuraavana harjoiteltava eli meidän luokassa esim. lukemisen rytmittäminen ja tauottaminen, jonka mallinnan oppilaille ja pyydän heitä harjoittelemaan tätä asiaa ääneen lukemisessa. Parin viikon välein oppilaat nauhoittavat uuden tekstikatkelman. Näin oppilaat saavat jatkuvaa palautetta ääneen lukemisestaan ja voivat itse seurata omaa edistymistään.
Seesaw-appsiin voi luoda tunnukset myös vanhemmille. Silloin huoltaja näkee oman lapsensa työt ja niiden palautteet.

Päivän avauksina katsoimme Finnish PopUp Schoolin tekemiä videoklippejä suoraan Riosta.







Alla on ryhmäytymisessä käyttämiäni leikkejä ja kilpailuja.



Ryhmäyttäminen

Nimi-urheilulaji-ääni-liike -taputuspeli: Istutaan ringissä ja taputetaan kaksi kertaa omiin reisiin ja kaksi kertaa kädet yhteen, taas kahdesti reisiin, kahdesti yhteen jne. (=perusrytmi). Reisiin taputettaessa sanotaan oma nimi molemmilla taputuksilla ja kädet yhteen lyötäessä molemmilla taputuksilla jonkun muun piirissä olevan nimi. Se kenen nimi sanottiin, sanoo taas reisiin löytäessä oman nimensä kahdesti ja taas jonkun muun piirissä olevan henkilön nimen kahdesti. Näin jatketaan.

Mikäli joku sekoaa rytmistä, sanoo nimen, jota ei ole piirissä tmv. on hän tehnyt virheen. Virheen tekijä valitsee ensimmäisestä virheen jälkeen jonkin urheilulajin (esim. jalkapallo), jolla häneen viitataan tästä edespäin. Kun kaikki piirissä olijat tietävät valitun urheilulajin, aloittaa virheen tehnyt perusrytmin ja saattaa pelin taas käyntiin.
Toisesta virheestä pelaaja valitsee itselleen urheilulajin tilalle äänen, kolmannesta liikkeen ja neljännestä virheestä edellä valitut ääni ja liike yhtä aikaa. Viidennestä virheestä pelaaja joutuu pois pelistä. Pelaajan valitsemat ääni ja liike voivat liittyä hänen aiemmin valitsemaansa urheilulajiin
Pelin voittavat viimeiset kaksi peliin mukaan jäänyttä. (Idean leikkiin löysin matematiikan ja tietotekniikan opettajan blogista.)

- Sokon silmät: Tarvitaan: Huivit jokaiselle osallistujalle
Kaikki käyvät piiriin istumaan. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat sokkoja ja peittävät silmänsä huivilla. Huiviton ryhmän jäsen toimii sokkojen silminä ja kuvailee jotain ryhmän jäsentä. Kuvailuun voi kuulua vain ja ainoastaan positiivisia asioita
• ulkonäöstä • luonteenpiirteitä
• pukeutumisesta • temperamenttia
• mielenkiinnon kohteita • ominaisuuksia
• harrastuksia • horoskooppimerkki jne.
Sokot yrittävät arvata, kenestä on kyse. Se, ketä kuvataan, ei saa arvata itseään. Kun arvaus on osunut oikeaan, voidaan keskustella siitä, miltä tuntui olla kuvauksen kohteena ja olivatko kuvaukset oikeita. 



- Aakkosellinen matkalaukku: Pelaajat menevät piiriin istumaan ja lisäävät aina jonkin uuden esineen listaan aakkosjärjestyksen mukaan. Esimerkiksi ensimmäisen pelaajan sanoessa: Kun lähden olympialaisiin pakkaan mukaan ananaksen, seuraava sanoo: Kun lähden olympialaisiin, pakkaan mukaan ananaksen ja banaanin.

- Polvet: Leikkijät asettuvat piiriin seisomaan peräkkäin. Piiriä tiivistetään niin, että leikkijät ovat kiinni toisissaan. Kun piiri on mahdollisimman pyöreä, yrittävät kaikki istua yhtä aikaa takana olevan polville. Jos joku rupeaa kaatumaan, noustaan heti ylös. Yritetään niin kauan, että jokainen istuu tukevasti takana olevan polvilla.

- Seiväshyppyä varten seipään kuljettaminen stadionille: Koko luokka asettui "seipään" eli n. 5m pitkän sähköjohdon suojaputken molemmin puolin. Kaikki asettivat etusormensa seinään alle. Ryhmän tehtävänä oli yhdessä laskea seiväs lattialla siten, että seiväs laskeutuu samaa tahtia. 

Teimme tämän tehtävän veso-päivänä opettajien kesken.
Opettajat huusivat ja alkoivat jopa jo tiuskia toisilleen
tehtävän aikana ennen kuin seiväs saatiin vähitellen laskeutu-
maan alaspäin. Omat oppilaani laskivat seipään alas kahdessa
minuutissa ilman minkäänlaista huutoa tai ongelmaa.
On ne taitavia! :)

- Stadioinin torni: Mahdollisimman korkean tornin rakentaminen sanomalehdestä ja maalarin teipistä. Tornin pitää seistä itsekseen, sitä ei saa tukea eikä se saa nojata mihinkään.

Tornin rakentamisessa lähtöidea oli kaikilla neljällä ryhmällä ensin erilainen. Yksi ryhmistä oli nopeimmin valmis ja
muut hoksasivat heidän tekniikkansa toimivan parhaiten ja alkoivat parastella ideaa. Korkein pystyssä pysyvä torni
yhdellä Hesarilla on n. 90 cm.

Tällaisilla jutuilla pyörähti tänä vuonna luokkamme arki käyntiin. Vaikka olympialaiset loppuvatkin, meidän luokassamme olympalaisteema jatkuu vielä pari viikkoa.




maanantai 15. elokuuta 2016

Lomalta paluu arkeen..

Olen viimeisen parin viikon aikana saanut useamman huolestuneen viestin, jossa on huolestuneena kyselty aionko lopettaa blogin pitämisen, kun blogi ei ole päivittynyt. Ehei, en ole lopettamassa, mutta Espoossa koulut alkavat vasta 16.8. enkä palannut Napapiirin eteläpuolelle ennen kuin oli pakko. Viime viikko tosin meni jo Espoon matikkamaan Varga-Neményi-kurssilla 1. luokan oppeja opettajille kouluttaen, joten vasta tänään sain luokkani viimeisteltyä oppilaiden tuloa varten.


Tulevana lukuvuonna minulla on luokassani 20 oppilasta, koska kyseessä on 4-5 yhdysluokka ja molemmat luokka-asteet ajoittain tarvitsevat omaa rauhaa päätin jakaa luokan takaosan kolmeen loossiin kaapeilla. Viime vuonna ikkunan vieressä oli yksi loossi ja se toimi erinomaisesti, joten nyt väliseinät joka välissä. Viikon päästä olen varmasti viisaampi sen suhteen, ovatko välit liian ahtaat.


Viime vuonna sain luokkani pöydät, joihin olen ollut todella tyytyväinen. Oppilaiden omat tavarat säilyvät nimetyissä lokeroissa. Reput oppilaat jättävät käytävälle. Myöskään tänä vuonna en jaa oppilaille omia kyniä ja pyyhekumeja, vaan luokassa on yhteisessä käytössä oleva kynät ja muut varusteet. Viime vuonna kynäpurkit olivat pöydissä, nyt kokeilen yhtä yhteistä kynäpurkkia. Yhtenä luokkatyönä (lue luokkatöistä enemmän alempaa) on kynien teroittaminen, joten muutaman oppilaan tehtävänä on päivittäin huolehtia, että purkissa on teräviä kyniä.

Oven vierestä löytyy myös kännykkäparkki, johon oppilas voi halutessaan
jättää puhelimen koulupäivän ajaksi. Muina vaihtoehtoina on jättää puhelin
reppuun tai pitää sitä taskussa silloin ellei kännykkää tarvita opiskelussa.

Luokan kelloon merkitsin tänä vuonna digitaalisen kellon minuutit oppilaiden avuksi.



Luokan etuosassa on penkeistä muodostettu puolikaari, päivät alkavat ja päättyvät tässä. Myös opettajajohtoiset opetustuokiot toteutetaan puolikaaressa. Moni oppilas tykkää myös istua lattialla ja pitää penkkiä pöytänä työskennellessään.

                            

Uuteen opsiin on kirjattua arjen taidot, osana arjen taitoja ja vastuullisuuteen kasvamiseen kokeilen tänä vuonna "luokkatöitä". Oppilailla on viikottain vaihtuvat vastuutehtävät, kuten jonon johtaja, paperinkeräysastian tyhjentäjä, kuvisjärjestäjä jne. Luokkatyöt löytyvät kortteina luokan etuosasta, nimetty pyykkipoika kertoo kunkin oppilaan tehtävän. Ajattelin, että aluksi oppilaat kokeilevat eri tehtäviä, myöhemmin oppilaat voivat yhdessä neuvotella kuka ottaa minkäkin tehtävän hoitaakseen.


Myös omasta työstä vastuunottamiseen pyrin kasvattamaan oppilaita kalenterin käytön avulla. Kopioin jokaiselle oppilaalle kalenterin pieneksi vihkoseksi. Harjoittelemme yhdessä tapahtumien ja sanakokeiden jne. merkitsemistä kalenteriin ja suunnittelemme koulutyötä ja projekteja yhdessä kalenterin avulla.

Jokaisen oppilaan lokerossa on odottamassa nimetty muovitasku, kalenteri,
olympiajakson tehtävävihko sekä teemavihko olympiajaksoa varten.
Harjoittelin iMovien ja GreenScreenin käyttöä ja tein lyhyen esittelyvideon luokastamme.

                                          




lauantai 4. kesäkuuta 2016

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen...

Kuikat olivat yksi kevään viimeisistä kuvistöistä vesilintu-teemaan liittyen,
työstimme teeman kahden luokan yhteistyönä ja kollegani ohjasi nämä upeat
hiilellä piirretyt kuikat. Oppilaatkin olivat erityisen tyytyväisiä kättensä jälkeen.

Kevätjuhlat juhlittu, suvivirsi laulettu ja todistukset jaettu. Upea vuosi, mahtavassa työyhteisössä huippukollegoiden kanssa. Töitä tehtiin ja paljon tehtiinkin, siitä huolimatta on pakko todeta, että mulle annettiin taas koulun paras luokka! 


Hei menoa ja elämää
kun 3B koulussa temmeltää:
Se juoksee, hyörii, hyppelee
ahertaa, yrittää ja kokeilee.


Se ryntää, sählää ja joskus toheloi,
myös auttaa, välittää ja toiset huomioi.
Se metelöi, remuaa
ja joskus jopa riehaantuu,
opettajan onneksi,
myös kuiskaa, hiljentyy ja rauhoittuu.

Lukuvuosi kasvoi hetkistä
niin kuin siemenistä puu
tai pisaroista puronen.
Muistot elon yhteisen
kannamme mukanamme
kätköissä sydämen.

Elokuussa saan ensimmäistä kertaa urani aikana jatkaa samassa koulurakennuksessa, vieläpä samassa luokkatilassa. Luvattiinpa minulle myös tämän kevään kanssani työskennellyt superavustaja työparikseni tulevaksi lukuvuodeksi! Myös kymmenen nykyistä oppilasta jatkaa kanssani, mutta heidän lisäkseen adoptoin saman verran vuotta vanhempia oppilaita. Uudet haasteet ovat edessä  siis yhdysluokan (4.-5. lk) muodossa :) Lisäksi kokeilen tulevana lukuvuonna VaNen 4. luokan materiaalia, käytössäni on raakakäännökset unkarilaisista 4. luokan oppikirjoista. Kaikkea uutta ja kutkuttavaa siis luvassa, mutta ensin loma!

Aurinkoista ja rentouttavaa lomaa kaikille kollegoille!

toivottelee




torstai 2. kesäkuuta 2016

Metsämatikkaa 3. luokkalaisten kanssa

Tänään oli retkipäivä lähdimme oman luokkani ja pienluokan kanssa retkelle Espoon keskuspuistoon.  Retki sisälsi tietenkin liikuntaa, tulihan metsään ja takaisin kävelymatkaa kolmisen kilometria. Perillä metsässä jaoimme porukan neljään ryhmään. Yksi ryhmä oli välitunnilla, toinen ryhmä tutki luuppien ja suurennuslasien avulla ötököitä sekä harjoitteli kiikareiden käyttöä ja lintujen bongausta, kolmas ryhmä teki avustajan johdolla Hyvinkään metsämatikka-polun kortteja ja minä ohjasin neljännelle ryhmälle metsämatikkaa.

Hyvinkään metsämatikka-polun kortti.

Aloitimme "subitisaatio-hipalla" eli jokainen oppilas sai pikalukukortin käteensä. Kaikki olivat tänään hippoja. Kun sait jonkun kiinni laskettiin kolmeen ja molemmat näyttivät samaan aikaan oman pikalukukorttinsa. Se, joka nopeammin kertoi montako täplää parin kortissa oli, voitti kortin itselleen. Hävinnyt tuli hakemaan uuden kortin opettajalta. Jos oppilas oli voittanut monta korttia, sai hän itse valita millä kortilla pelaa, eli minkä kortin näyttää kaverille "kaksintaistelussa". (Leikki bongattu FB:n Liikkuva koulu ja toiminnallinen opetus-ryhmästä).

Itse tehdyt pistekortit

Seuraavaksi kertasimme pituuden mittayksiköt, joita olemme harjoitelleet talven aikana. Olemme tehneet paljon mittayksikkö-jumppaa ja se olikin oppilailla hyvin mielessä. Millimetrin "muistiliikkeeksi" olemme sopineet etusormen ja peukalon, joilla näytetään niin pientä väliä kuin mahdollista, senttimetri on pikkurilli, desimetri on vaaksa ja metrissä kädet levittyvät sinulle. Kun mittayksiköt oli kerrattu, saivat oppilaat metrin mittanauhat ja tehtäväkseen etsiä metsästä jotakin joka on 1 mm,  1 cm, 1 dm ja 1 m. Oppilailla oli käytössää metrin mittanauha, jossa on toisella puolella millit ja toisella puolella sentit.

Havunneulanen oli halkaisijaltaan 1 mm.

Mustikan lehden leveys oli 1 cm.

Kuusenkäpy oli 1 dm pitkä.

Mittaamisen jälkeen kerrattiin vielä minkä pituisia mittoja puihin kiinnitetyt millimetri, senttimetri, desimetri ja metri ovatkaan. Sen jälkeen leikimme Ulos oppimaan-kirjasta bongattua puun halaus-leikkiä. 
Annoin oppilaille ohjeita kuten
- Jos terveydenhoitaja mittaa teidän pituutenne, hän käyttää mittayksikkönä..
- Kynnen paksuus on noin 1...
- Kännykän pituus on noin 1...
Oppilaiden tehtävänä oli juosta sen puun luokse, jonka mittayksikköön lause sopi. Tämä oli toimiva leikki. 


Kokeilimme myös oppilaiden kanssa mittayksikkö-letkistä. Koska 3. luokkalaiset ovat opetelleet vasta millimetrin, senttimetrin, desimetrin ja metrin, meni yhden letkiskierroksen aikana koko rimpsu kahdesti läpi. Harkitsin hetken, että eteen ja taaksepäin tulevien hyppyjen kohdalla laulaisimme mittayksiköt suurimmasta pienimpään, mutta tämä harjoitteluaika (tunnin valmisteluaika) ei riittänyt omien aivojen kääntämiseen niin, että rimpsu olisi mennyt laulaen ja hyppien sujuvasti.

Metsämemorya pelasimme kertolaskukorteille. Neljään paikkaan lähistölle oli asetettu alustan päälle kortteja, joissa oli kertolaskujen vastauksia. Oppilas sai opettajalta kertolaskukortin, jonka vastaus hänen piti käydä etsimässä lähistön alustoilta. Kun kertolaskun vastaus löytyi, sai oppilas uuden kortin.

Lopuksi pelasimme strategiapeliä, jossa parilla tai pienellä ryhmällä oli 21 käpyä. Omalla pelivuorollaan pelaaja otti kasasta yhden, kaksi tai kolme käpyä. Pelin hävisi se, joka joutui ottamaan viimeisen kävyn. Pari ensimmäistä kierrosta oppilaat pelasivat ja vain ottivat käpyjä, mutta kolmannella kierroksella muuttuivat oppilaiden ilmeet ja he hoksasivat miten pelissä pitää taktikoida, ettei joudu ottamaan viimeistä käpyä.





sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kalat

Toukokuun kiireet ovat painaneet päälle ja blogipäivityksiä roikkuu useampi viimeistelemättä. Nyt viimeisen viikon rypistyksenä yritän saada työstämiämme kokonaisuuksia jakoon.
Muutama viikko sitten vietimme koulussamme liikuntapäivää. Päivä koostui kolmesta osiosta liikuntasaliin opevoimin rakennetusta saksalaisesta moniottelusta, Parcour Akatemian ohjaajien vetämästä parcour-tunnista (Ihan huippu!! Suosittelen, jos teillä suinkin on käytössä esim. Liikkuva Koulu-rahaa tms.) ja luokanopettajan ryhmälleen suunnittelemasta kaksoistunnin pituisesta ulkona toteutetusta kokonaisuudesta.

Koska tavoitteeni on opettaa oppilaat työskentelemään erilaisissa ympäristöissä, päätin toteuttaa ulkona ihan kokonaisen oppimiskokonaisuuden kaloista. Saman kokonaisuuden olisimme voineet tehdä sisälläkin, mutta hyvin se sujui ulkonakin. Oppilaat joutuivat väkisinkin vähän liikkumaan, saivat raitista ilmaa ja lähes kaikilta työskentely ulkona onnistui erinomaisesti!


Oppilaat aloittivat työskentelyn lukemalla Pisara-kirjan kappaleet, jotka käsittelevat kaloja. Lukemisen jälkeen oppilaat liimasivat vihkoihinsa kalan kuvat ja merkitsivät kalanosat monisteeseen.


Samalla oppilaiden tehtävänä oli myös kirjata mihin kala kutakin ruumiinosaansa käyttää. Tämä oli monelle haastava tehtävä, mutta ohjaamalla oppilaita palaamaan kirjan tekstiin löytyi ruumiinosien käytölle selitys. 



Nimettyään kalojen ruumiinosat oppilaat saivat pienissä ryhmissä kalakortteja. Korttien toisella puolella oli kalan kuva ja toiselle puolelle oli kirjoitettu kalan nimi. Oppilaiden ensimmäinen tehtävä oli Pisara-kirjan avulla tunnistaa kalat, joukossa oli myös yksi käen muna eli joukkoon kuulumaton kortti. Käenmunana toimi delfiini, jonka oppilaat osasivatkin helposti nimetä nisäkkääksi ja sen vuoksi joukkoon kuulumattomaksi. Käytin netistä löytyviä kuvia ja kuvissa kalat olivat lähes samankokoisia, joten oppilaat joutuivat oikeasti lukemaan yltin kirjasta löytyvien kalojen kuvaukset, jotta he pystyivät päättelemään mikä kala on mikin. 
Kun kalat oli tunnistettu, oppilaat pelasivat korteilla arvaa mitä ajattelen-leikkiä, jossa kalan valinnut oppilas vastasi tovereidensa kysymyksiin vain kyllä tai ei. Lisäksi oppilaat pelasivat kim-leikkiä korteilla. 


Korttien kanssa pelailun jälkeen kalat alkoivat olla oppilaille jo tutumpia ja he lähtivät kiertämään lähialueen puihin kiinnitettyjä vihjekortteja. Yltin kirjan sai ottaa kierrokselle mukaan avuksi. Vihjeiden perusteella oppilaiden tuli nimetä vihkoonsa mistä kalasta on kyse. Haukeen liittyvä vihje osoittautui monille haastavaksi. Mutta samalla tuli hyvin käytyä myös sanastoa ja kerrattua, mitä tarkoittaa petokala.


Nopeimmat oppilaat ehtivät väritellä myös netistä löytämääni kala tessellaatio värityskuvaa.



Kaksoistunnin päätteeksi leikimme facebookista bongaamaani leikkiä. Leikissä hyödynnettiin aiemmin esittelemiäni kalakortteja. Jokainen oppilas sai yhden kortin ja aluksi kaikki pojat olivat hippoja (tärkeää että hippoja on paljon). Kun hippa sai jonkun kiinni, laskettiin yhteen ääneen kolmeen ja näytettiin omat kalakortit. Kalakorteissa oli kalojen nimet kääntöpuolella, joten jokainen tunsi aina itsellään olevan kortin kalan varmasti. Nopeammin kaverin kalan nimennyt oppilas voitti kortin itselleen ja hävinnyt kävi hakemassa opettajalta uuden kortin. Jos kumpikaan parista ei tuntenut kaverin kalaa, vaihdettiin kortteja keskenään ja leikki jatkui. Opettajalta sai uusia kortteja niin pitkään kuin niitä riitti. Jos oppilaalla oli kädessään useampia kortteja (eli oli voittanut niitä) saattoi hän taktikoida ja valita mitä korttia "kaksintaistelu-vaiheessa" näyttää. Leikki oli todella toimiva minun hulivili-ryhmälleni! Suosittelen kokeilemaan, tämähän toimii kertolaskuilla, subitisaatiokorteilla, vieraankielen sanoilla jne.


Kala-teema jatkui vielä kuviksen tunneilla, joissa teimme itse oman kala-tessellaation Art Project for Kids-blogin ohjeiden mukaan. Ensin valmistettiin muotti, jolla kalat piirrettiin. Sen jälkeen oppilaat vahvistivat rajat tavallisilla puuväreillä ja värittivät työn akvarellipuuväreillä, niillä vesiliukoisilla.


Töistä tuli hauskoja ja tässä kuvistyössä huomasin, että ne oppilaat, jotka eivät yleensä juuri kuvaamataidosta innostu (mutta pitävät erityisesti matikasta) tekivät tätä työtä suurella innolla.


3. luokan matikan sisältöihin on kuulunut arviointi, sitä on harjoiteltu paljon, mutta tilastoja olemme tehneet aika vähän. Jouduin olemaan flunssan takia pari päivää kotona ja tein sijaiselleni alla olevan monisteen, jossa oppilaat pyöristivät kalojen ennätyspainot tuhannen tarkkuudelle ja tekivät painoista pylväsdiagrammin. 
Sanasokkelosta oppilaat etsivät kalalajeja ja käsialaharjoituksena kirjoittivat löytyneet kalalajit vihkoonsa aakkosjärjestyksessä.


Nopeimmat oppilaat tekivät projektitöitä kaloista ja esittelivät jonkun kalalajin vihkoonsa. Lisäilen vielä oppilaiden projekteista muutamia kuvia, kunhan muistan niitä valokuvata.